Pienhiukkasilla PM2.5 on merkittävä vaikutus terveyteen – Saferan anturijärjestelmä mittaa pienhiukkaset luotettavasti

Pienhiukkaset ovat näkymätön terveysvaara, ja THL:n mukaan pienhiukkaset ovat nykypäivän suurin ympäristöterveysongelma.

Pienhiukkasten luotettavaan mittaamiseen on aiemmin tarvittu kalliita mittalaitteita, mutta suomalainen Safera on kehittänyt niiden luotettavaan mittaamiseen ja tiedon analysointiin kustannustehokkaita ratkaisuja.

Pienhiukkaset ovat näkymätöntä, terveydelle haitallista ilmansaastetta

Hiukkaset jaetaan kahteen kategoriaan perustuen siihen, kuinka syvälle ihmisen hengityselimiin ja elimistöön erikokoiset hiukkaset tunkeutuvat:

  1. Hengitettävät hiukkaset eli PM10-hiukkaset
  2. Pienhiukkaset eli PM2,5-hiukkaset

Hengitettäviksi hiukkasiksi eli PM10-hiukkasiksi kutsutaan hiukkasia, joiden halkaisija enintään 10 mikrometriä. Suurimmat näistä hengitettävistä hiukkasista jäävät todennäköisesti nieluun ja keuhkojen yläosiin, joten ne poistuvat liman mukana pois. Ne aiheuttavat muun muassa ärsytystä ylähengitysteissä.

Terveyden kannalta vaarallisempia ovat hiukkaset, joiden koko on enintään 2,5 mikrometriä. Ne pääsevät syvemmälle keuhkoihin. Näitä erityisen haitallisia hiukkasia kutsutaan pienhiukkasiksi eli PM2.5-hiukkasiksi. Pienhiukkaset pääsevät kaikkiin keuhkojen osiin eivätkä ne poistu keuhkoista liman mukana kuten suuremmat hiukkaset.

Pienhiukkasista pienimmät eli PM1-hiukkaset (halkaisija enintään 1 mikrometriä) voivat päästä keuhkoista myös verenkiertoon.

Pienhiukkasten koko verrattuna ihmisen hiukseen.
Pienhiukkasten koko verrattuna ihmisen hiukseen.

Ihmisen hengittäessä pienhiukkasia ne tunkeutuvat keuhkorakkuloihin, ja ovat terveydelle haitallisia. Nimenomaan hiukkasten pieni koko ja kyky siten tunkeutua syvälle elimistöön aiheuttaa terveyshaittoja riippumatta siitä mitä ainetta pienhiukkaset ovat.

On huomattava, että kun ilmoitetaan PM10-pitoisuus, se sisältää myös pienempien eli PM2.5- ja PM1-hiukkasten määrän. Samoin PM2.5-lukema sisältää myös PM1-hiukkasten määrän. Ilmanlaadun terveysvaikutusta arvioidessa onkin tärkeää, että mittalaite kykenee mittaamaan erikokoiset hiukkaset ja ilmoittamaan lukeman oikein huolimatta siitä, millainen jakauma erikokoisia hiukkasia ilmassa leijailee.

Mitä pienempiä hiukkaset ovat, sitä syvemmälle keuhkoihin ne pääsevät etenemään.
Mitä pienempiä hiukkaset ovat, sitä syvemmälle keuhkoihin ne pääsevät etenemään.

Turvallista rajaa pienhiukkasille ei ole

Pienhiukkaset ovat näkymätön terveysvaara, ja niiden vaikutusta terveyteen on tutkittu paljon.

Hiukkaset voivat aiheuttaa mm. hengenahdistusta, ja erityisesti astmaatikot ja sydän- ja hengityssairaat voivat saada vakavia oireita. Pienhiukkaset voivat myös aiheuttaa keuhkosyöpää.

WHO:n uusien suositusten mukaan altistus PM2.5-pienhiukkasten pitoisuuksille tulisi olla vuosikeskiarvona alle 5 μg/m3, ja 24-tunnin keskiarvona alle 15 μg/m3.

Turvallista rajaa pienhiukkasille ei kuitenkaan ole voitu määrittää, vaan ne ovat aina terveysriski.

Pienhiukkasia syntyy useista lähteistä, Suomessa pienhiukkasia eniten syntyy puun palamistuotteena. Pienhiukkasia on lähes kaikkialla niin sisätiloissa kuin ulkoilmassakin, joten niitä on vaikea olla hengittämättä. Siksi on tärkeää tietää paljonko pienhiukkasia hengitysilmassa on ja miten niiden muodostumista voi omalla toiminnalla vähentää.

“Kun hiukkasten päiväpitoisuudet ovat koholla, hengityselin- ja sydänsairauksiin liittyvät kuolemat ja sairaalaan otot lisääntyvät johdonmukaisesti samana ja muutamana seuraavana päivänä. Vuosia kestävä pitkäaikainen altistuminen hiukkasille on kuitenkin erityisen haitallista terveydelle.

Hiukkasille ei ole pystytty määrittämään pitoisuutta, jonka alapuolella ei terveyshaittoja enää esiintyisi, ja siten myös Suomen matalien pitoisuuksien on todettu olevan yhteydessä terveyshaittoihin.”

THL

EEA: Ilmanlaatu Euroopassa 2024

  • Lähes kaikki kaupungeissa asuvat eurooppalaiset (98 %) altistuvat WHO:n ohjetason ylittäville pienhiukkaspitoisuuksille (PM25-hiukkaset)
  • Pienhiukkaset ovat ilman epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat suurimmat kielteiset terveysvaikutukset koko Euroopassa. Nämä hiukkaset ovat pääosin peräisin kotien lämmitykseen, teollisuuteen ja tieliikenteeseen käytettävistä kiinteistä polttoaineista
  • Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoite pyrkii vähentämään PM2.5-hiukkasten aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Pitkän aikavälin tavoitteena on, ettei ilmanlaadulla ole merkittäviä terveysvaikutuksia vuoteen 2050 mennessä.
  • EU:n toimielimet sopivat uusista kunnianhimoisemmista ilmanlaatustandardeista helmikuussa 2024.

Lähde: Euroopan ympäristökeskus

WHO: Ulkoilman saasteet

  • Ilmansaasteet ovat yksi suurimmista ympäristöriskeistä lasten terveydelle.
  • Vuonna 2019 maailman väestöstä 99 % asui alueilla, joissa WHO:n ilmanlaatusuosituksia ei saavutettu.

Lähde: WHO

Air quality in Europe 2022

  • Air pollution is a major health concern for Europeans. 
  • In 2020 in the EU, 96% of the people living in the urban areas was exposed to PM2.5 levels above the recommendation set by the World Health Organization.
  • Fine particulate matter concentrations higher than WHO recommendation resulted in 238,000 premature deaths in the European Union.
  • Compared to year 2005, the target is to reduce the number of premature deaths due to exposure to fine particulate matter by 55% by 2030. In 2020, premature deaths had fell by 45% compared to year 2005.

Source: European Environment Agency

Moni laite mittaa pienhiukkasia väärin – vaarallisimmat eli pienimmät hiukkaset jäävät näkemättä

Moni nykyisin rakennuksissa käytetty ilmanvaihtojärjestelmä sisältää jo pienhiukkasantureita, mutta niiden laadussa voi olla suuria eroja. Monet edulliset anturit eivät tuota luotettavaa tietoa pienhiukkasten määrästä hengitysilmassa.

Tällaiset anturit on usein suunniteltu mittaamaan ainoastaan kookkaimpia pienhiukkasia, jonka jälkeen ne arvioivat millainen määrä pienimpiä hiukkasia hengitysilmassa todennäköisesti on.

Ongelma muodostuu, jos ilmassa leijuukin pääasiassa pienimpiä hiukkasia – tällöin anturi ei kykene tunnistamaan potentiaalista vaaraa. Pienhiukkasista kaikkein pienimmät eli terveydelle kaikkein vaarallisimmat PM1-hiukkaset, voivat jäädä monilta antureilta täysin näkemättä. Ne luulevat ilman olevan puhtaampaa kuin se todellisuudessa on.

Saferan PM2.5-anturit on suunniteltu mittaamaan suoraan myös PM1-hiukkasia, jotta ne voivat tuottaa luotettavan tuloksen ilmanlaadusta riippumatta siitä, millainen jakauma eri kokoisia hiukkasia ilmassa on.

Usein luotettava tiedonkeruu vaatii myös, että antureiden elektroniikkaa ja niiden algoritmeja säädetään laitteen käyttötarkoituksen ja -ympäristön mukaan. Yleismallisilla hiukkasantureilla tämä ei onnistu. Saferan kehittämällä anturijärjestelmällä ja ketterällä kehitysympäristöllä antureita voidaan säätää ja kustomoida helposti ja nopeasti sovelluskohteen mukaan. Lopputuloksena syntyy kestäviä, tarkkoja ja luotettavia mittalaitteita eri tarpeisiin.

Käytännön esimerkkejä algoritmien soveltamisesta eri käyttötilanteisiin:

  • Liesituulettimissa kustomoitu algoritmi ottaa erityisesti huomioon ruoanlaiton aiheuttamia erikoistilanteita, kuten valtavaa kosteusprosentin vaihtelua ja ilmavirtauksen muutoksia, jotka voivat aiheuttaa suurtakin epätarkkuutta geneerisissä anturimoduuleissa.
  • Rakennustyömaalla ja remonttikohteissa kustomoitu esisuodatus yhdistettynä kustomoituihin algoritmeihin parantaa anturimoduulin elinikää ja tarkkuutta erittäin likaisissa olosuhteissa.

Kestävämpiä pienhiukkasantureita esisuodattimen avulla

Saferalla on kokemusta pienhiukkasantureiden käytöstä haastavissa ympäristöissä. Saferan antureita on integroitu muun muassa liesituulettimiin, joissa anturit täytyy suojata mekaanisesti lialta ja rasvalta. Tähän tarpeeseen olemme kehittäneet esisuodatusratkaisuja, jotka on suunniteltu poikkeuksellisen kestäviksi likaantumista vastaan. Monet anturitoimittajat eivät pysty tarjoamaan antureihin esisuodatusta, koska valmiit algoritmit eivät kykene huomioimaan sen vaikutusta mittaustuloksiin. Vaikeissa olosuhteissa tällaiset anturit likaantuvat ja rikkoutuvat nopeasti. Luotettava datan keruu esisuodatusta hyödyntäen vaatii kokemusta ja monien yksityiskohtien huomiointia. Esisuodatus täytyy toteuttaa niin, että se ei pääse vaikuttamaan antureiden mittaustuloksiin. Antureiden tekoälyalgoritmit täytyy opettaa huomioimaan mm. esisuodattimen elinkaaren varrella tapahtuva hidas likaantuminen. Myös tilat, joissa kosteusprosentti vaihtelee ja ilma liikkuu nopeasti, voivat olla haastavia pienhiukkasia mittaaville antureille. Näissäkin tapauksissa voimme kuitenkin opettaa algoritmeja huomioimaan niiden vaikutukset mittaukseen.

Safera AQ Monitor PM2.5 on nyt tilattavissa EU-alueella

Voit nyt tilata meiltä Safera Ilmanlaatumittarin hintaan 499,00 EUR (sis. ALV 25,5 %). Postitus sisältyy hintaan. Itsenäinen ja verkkovirralla toimiva mittari soveltuu sekä sisä- että ulkokäyttöön ja voidaan liittää Safera Cloud -pilvipalveluun ilmanlaatutietojen tallennusta varten (API saatavilla).

Tekniset tiedot

  • Mittaa PM2.5 (Saferan oma patentoitu anturi), TVOC, lämpötila, ilmankosteus, eCO2
  • Ilmainen Safera Cloud ja API
  • Ilmainen Safera-sovellus ilmanlaatumittarin hallintaan ja reaaliaikaisten tulosten tarkasteluun
  • Bluetooth 5.0
  • Wi-Fi 802.11 b/g/n
  • 230V verkkovirta
  • Saatavilla EU:ssa
Safera AQ Monitor

Kiinnostuitko pienhiukkasmittauksesta?

Saferan patentoimilla antureilla pienimmätkin pienhiukkaset saadaan mitattua luotettavasti ja anturien häiriönsietoa on voitu parantaa haastavissakin ympäristöissä.

Pienhiukkasten tehokas mittaaminen ja ehkäisy voi olla selkeä kilpailuetu laitevalmistajille. Haluatko kuulla lisää sen mahdollisuuksista? Varaa keskustelu asiantuntijoidemme kanssa.

Lue myös: